Kuulin kui helizi Fado
Blogi 23.11.2025
KUULIN KUI HELIZI FADO
PITKÄN TÄHTÄIMEN PROSESSI PORTUGALIN FADOSTA KARJALA-FADOIHIN
15 VUODEN YHTEISTYÖ FADISTA KIRSI POUTASEN KANSSA
Rooman Gianicolo kukkulalla Suomen-Rooman instituutin renessanssihuvilan Villa Lanten keittiön ruokapöydässä käytiin syvämietteisiä keskusteluja tiede- ja taideväen kanssa vuodesta 2007 vuoteen 2008 kuuden kuukauden aikana. Yhdessä vaimoni Pirjo Helasvuon kanssa kohtasimme residenssiaikana toinen toistaan kiinnostavampia persoonallisuuksia. Yksi ylitse muiden oli taidemaalari Antero Kahila. Hän valmisteli Roomassa Caravaccion tuhoutuneen Pyhä Matteus ja enkeli-rekonstruktiota ja tutkielmaa useampanakin ajanjaksona. Anteron mystinen suhde maalaustaiteen menneisyydestä nykypäivään nostatti keskusteluja moderaatin italialaisen punaviinin nauttimisen ohella kuvataiteen ja musiikin rakenteellisesta ja dynaamisesta samankaltaisuudesta. Tuli samalla tiedoksi, että Anteron aviopuoliso Kirsi Poutanen valmisteli albumiaan AMALIA TRIBUTE (ALBA-RECORDS), joka perustui Amalia Rodriguesin repertuaariin. Antero kysäisi olisinko kiinnostunut säveltämään Kirsille fadoa, jossa olisi suomenkielinen teksti. Tapanani on aina ollut vastata riskiäkin ottaen kaikkiin ehdotuksiin myönteisesti. Minulla oli hyvin hauras käsitys fado-traditiosta, mutta siitä tulisi ottaa selvää. Sävelsin Roomassa yhden Kirsin tekstin, joka myöhemmin osoittautui raakileeksi. Minun piti löytää omantyyliseni suomalainen fadokonsepti.
Esiinnyimme Kirsin kanssa duona monia vuosia esittäen portugalin fadoja. Tuona aikana juurruin musisoinnin myötä minulle uuteen traditioon. Ensimmäinen säveltämäni Karjala-fado syntyi, kun Kirsi tarjosi minulle arkkipiispa Leo Makkosen kirjoittamia fadorunoja. Niistä ensimmäinen oli nimeltään KUULIN KUI HELIZI FADO. Karjalan kieli avautui tekstin myötä minulle sävellys-siveltimellä myyttisesti omaksi ilmaisukeinokseen. Tuon keinon päätin lukita myös tuleviin vokaalisävellyksiin. Karjalafadoja on nyt kuultavissa yhteisellä albumillamme KUULIN KUI HELIZI FADO / Lissabonin fadokujilta Karjalan laulumaille.
Karjala-Fado-ensemble: Esa Helasvuo (Piano), Juha Lanu (Akustiset kitarat, Mandoliini, taustalaulu), Juha Tikka (Sähköbasso)
Portugalin fadot on äänitetty Lissabonissa.
Fado-ensemble: Carlos Manuel Proença (Akustinen kitara), Luís Guerreiro (Portugalinkitara), Daniel Pinto (Kitarabasso)
(ALBA-RECORDS)
Albumin julkaisukonsertti lauantaina 29.11. klo 19.00
Dubrovnik
Traverssikuja 3, 00570 Helsinki
Levyarvostelu: Kansanmusiikki-lehti
Kirsi Poutanen
Kuulin Kui Helizi Fado
Alba Records
Kuulin Kui Helizi Fado on niitä levyjä, jossa olen arvioijana epäilyksen edessä, että saanko elävästi välitettyä tämän levyn kauneuden ja tunnesyvyyden. Kirsi Poutanen on hyvin salassa pidetty kansallinen aarteemme, ja samalla fadolaulun taidokas universaali tulkitsija.
Kirsi Poutasen musiikkia sanotaan karjalafadoksi, koska karjalan murre on yhtä luonteva elementti hänen lauluissaan kuin portugalin ja suomen kielikin. Kuulin Kui Helzi Fadon runkona ovat klassiset fadolaulut Kirsi Poutasen vangitsevina tulkintoina, joko portugaliksi tai suomeksi tai karjalaksi Tarja Härkösen verevinä käännöksinä.
Ymmärrän, että näin pienessä maassa karjalafado on osuva ja imagoa kohottava leima, mutta se on vähän myös pinnallistava, koska Kirsi Poutasen lahjakkuus, artistisuus ylittää kevyesti yhden tyylisuunnan rajat. Viiltävän kauniit laulelmat kuten Timo Ruottisen Suru ja Esa Helasvuon Kantelettaren sanoihin säveltämä Armottoman osa ja karjalaisklassikko Reppurin laulu ovat upeita ilman genreleimojakin.
Nimikappale on Leo Makkosen ja Esa Helasvuon originaali, silti hyvin autenttinen kolmella kielellä laulettu fado, joka ei häviä yhtään esimerkiksi amalia rodrigues -klassikosuomennukselle Kun katson teitä tai Primavera - fadolle.
Niin suomalaiset kuin portugalilaiset huippumuusikot luovat innostavan pohjan levyn musiikillisille korkeille tavoitteille. Oikeastaan ainoa asia, joka jonkin verran vaivaa, on laulukielen vaihtuminen kesken laulun. Olisiko laulun dynamiikka puhuttelevampi ja tasapainoisempi yhdellä kielellä kerrallaan? Esimerkiksi On suuri sun rantas autius -klassikko olisi upea kuulla niin portugaliksi ja suomeksi erikseen kahtena kappaleena.
Kuulin Kui Helizi Fado on surujen ja koettelemusten levy, mutta myös toivon, lohdutuksen ja rakkauden levy.
– Kalervo Koskela, Kansanmusiikki-lehti